Eilen kävin ystäväni H:n karviaispensaat tyhjentämässä. Minä kun olen kovin kaikkiruokainen marjojen suhteen. Pakastin tilaa vaan ei ole liiaksi asti, joten päättelin että keittämällä karviaiset jo ennen pakastusta saan ne mahtumaan vähän pienempään tilaan. Keitin eilen jo osan ja koska homma osoittautui helpoksi jopa minun keittiötaidoilla, keitin tänään loputkin. Maustoin soseen karppisokerilla enkä siksi yhtään tiedä sen säilyvyydestä. Nämä purnukat tyhjennetään siis pakastimesta aika reippaasti.
Karviaiset on kyllä hassuja. Tarvitsevat kiehumiseen vain hyvin hyvin vähän vettä. Ensimmäiseen satsiin laitoin ihan liikaa ja kaadoin suurimman osan sitten vähän myöhemmin pois. Toinen onnistui kerralla paremmin. Eli note to my self: puoli desiä vettä kattilalliseen karviaisia riittää.
H:lta sain mukaan myös kesäkurpitsoita, jotka kuutioin ja pakastin. Nekin syödään varmaan pian parempiin suihin, mutta ei juuri tänään. Siinä säilömistoimenpiteitä suunnitellessani keksin että samalla voisi säilöä pienet satsit oman maan tuotoksiaki. Hain kukkimaan päässeitä pinaatteja runkoineen päivineen ja raparperin uusia runkoja. Keitin raparperitkin soseeksi karppisokerin kanssa. Revin pinaatinvatsista lehdet, ryöppäsin sekä hienonsin pinaatit pakkaseen. Nyt on hyvä mieli kun on omin käsin säilötty kesää talteen ja kaiken kukkuraksi aika puhdasta sellaista.
Ps. Pakko lisätä vielä yksi kuva korostaakseni tätä hippi-idylliä jossa elämme. Sillä aikaa kun minä puuhailin keittiössä Merimies soitteli minulle taustamusiikkia ukulelellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti