Puolivuotias

- osaa tarttua asioihin, esimerkiksi ottaa taitavasti tutin suusta ja laittaa sen takaisin (väärinpäin ja hermostuu sitten siihen)
- istuu ilman tukea, kupsahtaa sitten hallitsemattomasti milloin minnekin ja nauraa päälle
- osaa kertoa tahtovansa syliin vetämällä aikuisen paidasta itseään lähemmäksi, myös hiukset kelpaavat tähän
- rakastaa mainosten "lukemista", jonka jälkeen naama on painomusteessa ja mainokset voi kerätä lattialta harjalla
- haluaa syödä kaiken, paitsi ruokaa välillä
- viihtyy mahallaan lattialla ja harjoittelee aurinkotervehdystä nostamalla pyllyä ilmaan
- tajuaa piiloon menemisen hauskuuden, mytystelee peiton tai tyynyn naaman eteen ja kikattaa

 

Siis mitä, äiti ei suostu mulle hommaamaan mitään vaaleanpunaista ja sit sillä itellään on tommonen!

Vaippahommia

Viime viikko meni juhliessa ja juhliin valmistautumisessa. Tällä viikolla on ollut taas huolta. Tarvitsimme äitini kanssa muuta ajateltavaa ja ajanvietettä. Silppusimme kahdeksan t-paitaa ja ompelimme pikkuemännälle seitsemän uutta sisätäyttövaippaa, jämäsilpusta tuli vielä ruokailurättejä ja imuja vaippoihin. Ensimmäisenä valmistuneet vaipat piti saada tietysti heti käyttöön, joten osa on kuvattu tosi toimissa, loput kokoelmana. Tarranauhatkin ovat keräilyerät minun ja äidin varastoista (osa jo käytettyjäkin), joten näitä vaippoja varten materiaalikustannukset on hyvin lähellä nollaa.

Näin alkaa maaliskuu

Helmikuu kului vähän sumussa. Oli murhetta, josta en enempää tänne bittiavaruuteen avaudu. Nyt kuitenkin elämä voittaa ja itselläkin on jo energiaa enemmän. Viime yönä nukuimme pikkuemännän kanssa seitsemän tuntia putkeen ilman syömistä. Kummasti lisää energiaa yhtenäiset unet. Lisääntyneen energian ja valon myötä olen taas innostunut valokuvaamisesta. Tänä aamuna käytiin pikkuemännän kanssa metsäretkellä kameroimassa. Tältä näyttää maaliskuu 2014!

Metsässä jäisellä purkkarilla käveleminen oli melkein vaarallista, mutta sulia metsäpolkuja pitkin pääsi vaikka minne. Tavattiin koiria ja kuultiin lintuja. Näin mörrimöykyn kolon ja puunrungon jolle menemme vielä joskus juomaan kaakaota pikkuemännän kanssa. Neiti ei niitä nähnyt, kun oli jo siinä vaiheessa painanut simmut kiinni ja nautti aamupäivän kauneusunistaan.

Äsken vaunuiltiin yhden kummin ja yhden Hyvän Tyypin kanssa. Neiti kaunistuu kovaa vauhtia, kun taas on pitkät kauneusunet menossa. Oli ihanaa kävellä auringonpaisteessa ja hyvässä seurassa. Lisäksi ulkoistin vaunujen työnnön kummi H:lle, niin sain kävellä pitkästä aikaa kunnon lenkin ihan ilman vaunuja tai kantoliinaa. Tästä se alkaa, iloinen ja aurinkoinen kevät!